Furuno Finland Oy
Suuri osa tuotteistamme on tehty ammattikäyttäjille, joiden vaatimukset ja luokitukset ovat kovemmat. Se tarkoittaa myös, että veneilijöiden laitteistot tehdään samalla kokemuksella ja laadulla.
Suuri osa tuotteistamme on tehty ammattikäyttäjille, joiden vaatimukset ja luokitukset ovat kovemmat. Se tarkoittaa myös, että veneilijöiden laitteistot tehdään samalla kokemuksella ja laadulla.
Furuno Finland Oy (info
furuno.fi), 30.9.2015
Suuren mediahuomion kerännyt Laiturilla yli Suomenlahden –hanke sai päätöksensä Vappupäivänä Helsingin Lauttasaaressa, jonne eriskummallinen laiturialus lipui hitaasti Tallinnasta 18 tunnin ja 4 minuutin purjehduksen jälkeen.
Ylitystä edeltänyt viikko oli hektinen, eikä matkalla malttanut nukkua. Vielä lähtöä edeltänyt myrsky Suomenlahdella lisäsi jännitystä ja unet jäivät vähiin, joten vappupäivän hulinat eivät juurikaan rantautumisen jälkeen jaksaneet kiinnostaa. Takana oli onnistunut ylitys laiturilla Suomenlahden yli. Sympaattinen alus ja varsin erikoinen hanke kiinnosti niin mediaa kuin yleisöäkin. Tätä ennen asian eteen oli tehty noin puoli vuotta töitä.
Kaikki alkoi noin kuusi vuotta sitten, kun päätin purjehtia lasten optimistijollalla Suomenlahden yli. Jostain syystä se oli erityisen hauska ajatus. Ajatuksen tasolle se tosin jäikin pitkäksi aikaa, kunnes reilu vuosi sitten tuli sopiva hetki sen toteuttamiseksi. Olin edellisenä vuotena purjehtinut Suomesta pohjoiselle napajäätikölle ja Huippuvuorten ympäri pienellä lasikuituveneellä, joten seikkailun makua oli vielä suussa.
Huippuvuorten ympäri purjehdin osalta näyttääkseni, että ilmastossa tapahtuu merkittäviä muutoksia ja jäätiköiden tilanne napa-alueilla on huolestuttava. Aikaisemmin Huippuvuorten ympäripurjehdus on ollut lähes mahdotonta jäätilanteen takia - nyt meri oli täysin auki.
Optari-hankeella halusin kiinnittää yleisön huomion alati kasvavaan laivaliikenteeseen Suomenlahdella, josta oli vaivihkaa tullut yksi maailman vilkkaimmin liikennöityjä merialueita maailmassa. Öljyonnettomuus Suomenlahdella pilaisi lähimeremme ja saariston kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Sellainen se ajatus ja taustat olivat. Aloitin optarin testaamisen maaliskuussa jäiden keskellä. Kokeilin pelastuspuvulla purjehtimista ja veneen pystyyn nostamista. Painoa minulla on 100 kiloa, joten oli hyvinkin mahdollista, etten pääse kaatuneeseen jollaan ilman, että se kellahtaa uudelleen ympäri. Sehän vasta olisikin huono homma yksin avomerellä. No, pystyyn nostaminen onnistui hyvin.
Piti myös kokeilla sukeltaako optari kovemmalla tuulella aaltoon ja hörppääkö se merivettä sisään. Varalaitaa veneessä oli ruhtinaalliset 10 senttiä. No ottihan se vettä sisään, mutta ei sekään ollut ongelma, sillä sain sen kauhottua äyskärillä ulos. Eniten jännitin mahdollisia suonenvetoja matkalla. En juurikaan pystynyt vaihtamaan asentoa maatessani veneen pohjalla ja jalat roikkuivat purjehtiessa yli laitojen. Sekin ratkaistiin magnesium-pillereillä.
Furuno Finlandilta sain yritykselle mukaan vedenpitävän McMurdo GMDSS käsi-VHF-puhelimen ja henkilökohtaisen hätä-AIS –lähettimen. Mukana oli toki GPS-navigaattori yms. sälää. Tarkoitus oli purjehtia siis Virosta Helsinkiin ja vuodenaika oli huhtikuu. Ilman saattovenettä. Meriveden lämpötila oli noin 4 astetta.
Kaikki oli valmiina. Odotin sopivaa sääikkunaa kolme viikkoa. Olin määritellyt maksimi tuulirajaksi 6 metriä sekunnissa, mieluusti takaa tai sivulta. Sopivaa keliä ei koskaan tullut. Kevään 2014 tuulet olivat liian kovat ylitykselle ja puhalsivat monesti pohjoisen suunnasta. Aika loppui ja oli pakko peruuttaa hanke, sillä minun oli lähdettävä Pohjois-Norjaan hakemaan Huippuvuorten purjehdukselta jäänyttä venettäni Suomeen. Harmitti, mutta edessä oleva purjehdus Norjan upeissa vuonoissa sai unohtamaan asian.
Palattuani Norjasta Suomeen heinäkuussa viiden viikon purjehduksen jälkeen, istuskelin laiturilla ja nautin kesästä saaristomerellä. Takaraivossa kyti edelleen ajatus Suomenlahden ylityksestä. Siinä syntyi idea ylityksestä - laiturilla… Niin pienestä se sitten lähti. Otin yhteyttä laiturivalmistaja Marinetekiin ja yllätyksekseni ajatusta ei ammuttu heti alas. Alkoi hankkeen suunnittelu. Koska mielestäni ainoa oikea tapa ylittää Suomenlahti oli purjehtien, niin ajattelin yhdistää norjalaisen tutkimusmatkailijan Thor Heyrdahlin Kon-Tiki-aluksen ja kelluvan ponttoonilaiturin. Mitähän siitä tulisi?
Marinetek kiinnostui ja lähti matkaan mukaan. Alkuvuodesta 2014 alkoi aluksen rakennus. Ensin kaadettiin pari isoa kuusipuuta, ne kuorittiin ja laitettiin kuivumaan. Ahvenanmaalta tilasin puuvillapurjeen ja rakensimme kaisloista majan. Kaiken piti näyttää mahdollisimman samanlaiselta kuin Kon-Tiki-lautalla. Alus saatiin kuin saatiinkin vielä esille Venemessuille helmikuussa. Siitä tuli heti tapahtuman vetonaula ja varmasti messujen kuvatuin kohde. Media kiinnostui myös hankkeesta ja pääsin kertomaan tulevasta seikkailusta sekä vilkkaan laivaliikenteen huolenaiheestani useille eri kanaville. Tästä olisi hyvä jatkaa. Alus sai nimekseen Kon-Kari ja ylityksen oli määrä tapahtua aikaisin keväällä huhtikuun 28. päivänä. Samana päivänä vuonna 1947 Kon-Tiki lähti Perusta kuuluisalle Tyynenvaltameren ylitykselle.
Koska laivaliikenne Helsinki Tallinna välillä on todella vilkasta, oli tärkeää, että Kon-Kari ja laivat näkevät toisensa pilkkopimeässä tai tiheässä sumussa. Aikaisin keväällä merisumua esiintyy merellä usein. Otin yhteyttä Furunolle ja kyselin mahdollista apua heiltä tähän. Olimmehan tehneet aiemminkin yhteistyötä. Siellä oltiin kiinnostuneita myös uudesta projektista ja he halusivat olla mukana varmistamassa näkymiseni laivojen keskellä. Sain Furunolta alukseen kiinteän meri-VHF –puhelimen jossa DSC-kutsu sekä Wifi-toiminnolla varustetun SeaPilot B-AIS lähettimen jonka mukana tuli myös karttanavigointisovellus tablettiin. Kun nämä vehkeet yhdistettiin ja Seapilotissa oli Wi-Fi-yhteys AIS-lähettimessä, sain linkitettyä AIS-kartan Samsungin tablettiin, joka minulla oli omasta takaa. Asennus onnistui helposti ja tabletilta näin merellä muiden alusten suunnat ja vauhdit. Samalla laivat näkivät Kon-Karin omissa järjestelmissään. Virran laitteet saivat pienestä akusta, joka oli aluksessa.
Sää ylityksellä oli lähes täydellinen. Saimme nauttia hyvästä tuulesta, uskomattoman upeasta yöstä ja kuutamon valosta, joten näkyvyys oli yölläkin hyvä. Jos tilanne olisi ollut toinen tai merisumu olisi yllättänyt niin laitteet olisivat todellakin tulleet tarpeeseen. Tärkeintä näissä hankkeissa on varmistaa turvallisuus pahimman varalta.
Kiitokset Furunolle ja SeaPilotille mukanaolosta hankkeessa.
Hanketta kuvattiin ja siitä tuotettiin lyhyt seurantadokumenttifilmi. Se on nähtävissä linkin takaa.
Terveisin,
Kari ”Ruffe” Nurmi
Seikkailija, tuottaja
Ruffe on kokenut seikkailupurjehtija. Hän on kolunnut pienellä purjeveneellään 25 vuoden ajan maailman meriä. Hän on tiettävästi edelleen Suomen nuorin valtameripurjehtija ja purjehti ensimmäisenä lasikuituveneellä pohjoiselle napajäätikölle ja Huippuvuorten ympäri. Ruffen seikkailuista maailman merillä on kirjoitettu kirja Seikkailun suolainen maku.